Haluatko tietää vaikuttavan tavan muokata päätöksentekoa? Tee päätöksestä automaatio. Muista kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä päätös on oletuksena.
Valintamuotoilun klassikkoesimerkkeihin kuuluu elinluovuttajien määrän kasvattaminen rajusti pelkästään sillä perusteella, ovatko kansalaiset automaattisesti elinluovuttajia vai ei-elinluovuttajia.
Dramaattinen ero
Tässä kirjoituksessa viitatun tutkimuksen mukaan (kts. tarkemmat tiedot kirjoituksen lopusta) elinluovuttajien määrissä on merkittävä ero riippuen siitä, miten kansalaiset ovat automaattisesti elinluovutusohjelmassa mukana. Jos tietyn maan kansalainen kuuluu automaattisesti elinluovutusohjelmaan, on tämän maan asukkaiden elinluovutusprosentti vähintään 90. Tässä tapauksessa henkilön tulee erikseen ilmoittaa, jos haluaa pois ohjelmasta. Näin on toimittu esimerkiksi Itävallassa.
Jos puolestaan kansalaiset mielletään ensisijaisesti ei-elinluovuttajiksi – eli heidän tulee erikseen rekisteröityä, jos haluavat toimia elinluovuttajina – on elinluovuttajien maksimimäärä 15 % hujakoilla. Esimerkkimaana tutkimuksessa toimii Yhdysvallat, mutta sama järjestelmä on myös Suomessa.
Miksi oletukset toimivat?
Ihmiset lähtökohtaisesti pitävät oletusasetuksista. Ostapa uusi telkkari – kuinka monta säätöä ajattelit tehdä kuvan kirkkauteen, kontrastiin, automaattiseen sammutusaikaan jne.? Useimmiten näitä säätöjä korjataan vain, jos sille on erityinen tarve. Muutoin oletusasetukset nähdään hyvinä, eli koetaan laitteen tekijän optimoineen jo parhaat mahdolliset asetukset. Onko näin todellisuudessa, tiedä häntä. Ajatellaan kuitenkin, että kyllä ne siellä (tehtaalla, suunnitteluyksikössä ym.) tietävät, mikä on hyvä asetus tälle laitteelleni tai palvelulleni. Asetuksia pidetään jopa sosiaalisena normina. Ja jos jokin asetus korjataan tilapäisesti, voidaan aina onneksi palauttaa tehdasasetukset.
Lisäksi ihmiset haluavat varjella vallitsevaa tilaa. Miksi muutoin maailma olisi täynnä muutospuhetta, muutosvastarintaa, muutoskonsultteja, muutos-sitä-ja-tätä? Eivät ihmiset ole niin kokeilunhaluisia kuin väittävät seuranhakuilmoituksissaan – ainakin, mitä tulee arkipäivän rutiineihin. Asioiden on hyvä olla, kuten on totuttu. Sitten on erikseen tilanteet, joissa halutaan vaikkapa ostaa jokin uusi laite tai kokeilla uutta palvelua. Silti on olemassa iso massa ihmisiä, jotka kuitenkin pitävät siitä, että suurin osa asioista ovat kuten ovat.
Alkuperäinen tutkimus: Davidai, Gilovich & Ross 2012: The meaning of default options for potential organ donors. PNAS 109(38). Lue tutkimus tästä.
P.s. Muista, että marraskuu on terveyskuu Valintamuotoilijoiden blogin maanantaikirjoituksissa. Lue muut terveydenhuoltoon liittyvät kirjoitukset täältä ja täältä.